Päivitykset

09/05/2021
Pientä päivitystä.

VRER eli Virtuaaliravien Edistämisryhmä

VRER:n pohjimmainen tarkoitus on kehittää yhteistyötä eri ravitallien välillä koosta, nimestä ja sivujen sijainnista huolimatta, sekä ylipäätään tuoda virtuaaliravien harrastajat yhteen. Toisin sanoen VRER ajaa virtuaalisen raviurheilun asiaa.

Tavoite on saada hieman "kuria ja järjestystä" raviharrastukseen. VRER:n alaisissa raveissa kiinnitetään enemmän huomiota palkintosummiin ja niiden realistisuuteen huomioon ottaen lähdön taso. VRER myös opastaa ravilähdöissä annettavien aikojen antamisessa. VRER:n toimenkuvaan on kuulunut vuosikausia yhtenäisten suurkilpailuiden huolehtiminen: VRER:llä on 21 suurkilpailua, jotka juostaan vuosittain ja joille VRER hankkii järjestäjät. VRER ei siis suoranaisesti itse järjestä suurkilpailuita – joitakin harvinaislaatuisia poikkeuksia lukuun ottamatta – vaan jakaa suurkilpailunsa vapaaehtoisten raviharrastajien järjestettäväksi. Osalla suurkilpailuista on kuitenkin järjestäjä, joka järjestää saman suurkilpailun vuosittain.

Haluamme painottaa, että pyrimme toimimaan yhtenäisenä ryhmänä ja kuuntelemaan koko raviväen mielipidettä. Oikeastaan on virheellistä kutsua VRER:iä jaokseksi, koska se ei ole sitä. Jaoshan käsitetään, etenkin virtuaalimaailmassa, jonkin isomman liiton alaisuudessa toimivaksi alajaokseksi, kuten Virtuaalisen ratsastajainliiton (lyhennettynä VRL) alaisuudessa toimiva ERJ (Esteratsastusjaos).

VRER ei kuulu eikä todennäköisesti tule kuulumaan VRL:n alaisuuteen. Miksi emme voisi pitää VRER:iä tasavertaisena VRL:n rinnalla? Virtuaaliravien Edistämisryhmä huolehtii vain raviasioista, kun puolestaan Virtaalinen ratsastajainliitto hoitaa lähinnä ratsupuolen asiat. Näin se on myös oikean elämän eli IRL:n puolella, jossa Suomen Ratsastajainliitto ei pysty millään tavalla päättämään saati vaikuttamaan ravimaailmaan, sillä ravipuolen asiat hoitaa Suomen Hippos.

Toiminnasta vastaavat päättäjäjäsenet, jotka huolehtivat kaikin tavoin VRER:n ylläpidosta sekä kokoontuvat tarpeen tullen keskustelemaan VRER:iä ja virtuaaliraviharrastusta koskevista asioista. Päättäjäjäsenet myös järjestävät VRER:n alaisia raveja kukin kykynsä mukaan, mutta VRER:n alaisten ravien järjestämisestä vastaavat kaikki vapaaehtoiset virtuaaliravien harrastajat ja kuka tahansa harrastaja voi järjestää VRER:n alaiset ravit.

Alunperin VRER:n toiminnasta vastasi Ninitrasta tuttu Heli. Tammikuussa 2007 VRERin johtotehtäviin siirtyivät mm. Ravirata Silwerin omistaja Icengard ja Calvaron omistaja Jonsku, mutta vuodesta 2008 alkaen tehtävä oli virallisesti yksin Icengardilla, joka oli vastuussa yleisestä päivittelystä ja ryhmän ylläpitämisestä. Varsinaisen ylläpitäjän lisäksi VRER:ä toimintaa pyörittivät muut päättäjäjäsenet. Vuonna 2010 Icengard astui sivuun VRER:n johdosta, jolloin kaikki päättäjäjäsenet ryhtyivät yhdessä vastaamaan VRER:n toiminnasta. Tasavertainen päättäjäjäsenten ryhmä ei kuitenkaan saanut jouhevasti hoidettua VRER:n asioita, jolloin VRER:n puheenjohtajaksi tuli ajan myötä huomaamatta Hessi VR, joka ylläpitäjän tavoin huolehtii VRER:n ylläpidosta. Vuonna 2016 puheenjohtajan palli siirtyi aksulle.

VRER:n osa-alueiden vastuuhenkilöt:

Puheenjohtaja: aksu, varjotassu@gmail.com
o VRER:n sähköpostin hoitaminen
o edustaa VRER:n mielipidettä julkisesti
o vastaa kokouksista eli ryhtyy sopimaan kokouksen ajankohdista ja kokoaa kokouslistan (kokouksissa sovitaan erikseen kuka hoitaa pöytäkirjan ja johtaa kokousta)
o seuraa yleisesti toimintaa

Ravivastaava: aksu, varjotassu@gmail.com
o seuraa suurkilpailujen pitämistä ja hakee järjestäjät

Kalenterivastaava: aksu, varjotassu@gmail.com
o päivittää ravikalenteria ja huomauttaa ihmisiä tuloksettomista raveista

Opastusvastaava: aksu, varjotassu@gmail.com
o vastaa kysymyksiin raveista, ajoista ja voittosummista

Gaalavastaava: aksu, varjotassu@gmail.com
o vastaa ravigaalaan liittyvistä asioista

Sivustovastaava: aksu, varjotassu@gmail.com
o vastaa sivuston toimivuudesta ja sisällön tuottamisesta sekä päivityksistä
o käsittelee kaikki sivustoon liittyvät asiat

Osioiden vastaavat ovat vastuussa siitä, että omaan osioon kuuluvat asiat tulevat hoidettua. Jos vastuuhenkilö ei itse pysty asioita hoitamaan, hän etsii asioille muun hoitajan.